(Julkaistu Kouvolan Sanomissa 13.9.2003, teksti: Tapio Lainesalo)

Savannien mittaajat

Utin Lennon lentokone viipaloi Tansanian maaperää geofysikaalisilla mittalaitteilla. Urakka päättyy lokakuussa.

Kuiva savanni on armoton paikka. Leijonat köllöttelevät raukeina paahtavassa kuumudessa, apinat hyppivät laiskasti puusta toiseen ja paikallisten asukkaiden savimajat nostavat lämpöväreilyjä ilmaan. Hieman kauempana trombi hieraisee aluskasvillisuuden tuleen.

Mutta kuoren alta saattaa paljastua paljon mielenkiintoista, jos on oikeat mittalaitteet käytössä. Utin Lento tekee parhaillaan geofysikaalisia mittauksia päiväntasaajan eteläpuolella Tansaniassa, aivan Victoriajärven etelärannan tuntumassa.

Geologinen tutkimuskeskus GTK on tilannut Utin Lennolta lentopalvelut kansainvälistä projektia varten, jossa Tansanian energia- ja luonnonvaraministeriö haluaa kartoittaa alueen maaperän salaisuuksia.

Projekti on nelivuotinen, ja siihen osallistuu useita eri tahoja. Sen päärahoittajana on Pohjoismaiden kehityspankki. Utin Lennon osuus projektissa alkoi juhannuksen aikoihin ja päättyy lokakuussa.

Siltä on Tansaniassa yksi lentokone, joka on varusteltu huipputehokkailla geofysikaalisilla mittalaitteilla. Koneen pyrstöpuomiin on asennettu magnetometri, jolla mitataan maan magneettista kenttää. Siiven toisessa kärjessä on tehokas lähetin ja toisessa vastaanotin, joka viestii koneen sisällä olevaan keskusyksikköön maan sähkömagneettista kenttää. Lisäksi koneessa on radiometrinen kidelaatikko, jolla mitataan gammasäteilyä.

Geofysikaalisilla mittauksilla saadaan selville muun muassa maan kuoren alla oleva malmipitoisuus, onko siellä öljyä tai onko mahdollisesti paikkaa kohdannut ydinlaskeuma.

Merkittävä projekti

Utin Lento Oy:n toimitusjohtaja Jussi Sistonen kertoo, että Tansanian-projekti on erittäin merkittävä hänen yhtiölleen.
- Se työllistää koko ajan kolme työntekijäämme paikan päällä. Tällä hetkellä siellä hoitavat lentotehtäviä Hannu Vartiainen ja Urpo Mikkola. Esko Tilli puolestaan on tiimin mekaanikko.

Tansaniassa oleva miehistö vaihdetaan kolmen viikon välein. Jussi Sistonen on siellä jo töissä ollut, ja seuraava pesti hänellä alkaa reilun viikon päästä.
- Lennämme Tansaniassa 8 9-tuntisia työpäiviä kuutena päivänä viikossa. Kun kuukauden maksimilentomäärä yhdellä ihmisellä on 100 tuntia, niin se tulee täyteen aika nopeasti. Mittaamme neljän kuukauden aikana yhteensä 90 000 kilometrin linjat Tansanian maaperästä.

- Geologiset mittauslennot ovat erittäin vaativia. Lennämme hieman puiden latvojen yläpuolella 30-45 metrissä. Koneessa on erikoismittarit ja navigoimme GPS:n avulla. Siinä on oltava aina kaksi lentäjää, joista toinen ohjaa ja toinen tähystää. Sähkölinjat ja linnut ovat ainaisena riesana, kertoo Sistonen.

Matka kesti viikon

Jo pelkästään Cessna Caravan -merkkisen lentokoneen lentäminen Tansaniaan oli projekti sinänsä.
- Se kesti aika tarkalleen viikon verran. Matkan aikana tehtiin kuusi välilaskua, ja pitihän miesten välillä levätäkin.

Utin Lento aloitti geofysikaaliset mittauslennot 1998. Sen jälkeen yhtiö on operoinut Suomen lisäksi muun muassa Ruotsissa, entisen Itä-Saksan alueella, Irlannissa, Espanjassa, Portugalissa ja Turkissa.
- Entisessä Itä-Saksassa etsimme uraani- ja raskasmetallilaskeumia. Kun koneemme lentää Tansaniasta takaisin Uttiin, niin pyyhimme siitä isommat pölyt ja lähdemme Kirgisiaan. Siellä on samanlainen homma edessä kuin Saksassa oli, kertoo Sistonen.

***

Magneettinen mittaus
  • Kallioperän magneettikentän vaihtelut johtuvat kivilajien sisältämien mineraalien erilaisista magneettisista ominaisuuksista.
  • Eräät metallimalmit ovat voimakkaasti magneettisia. Myös kallioperän jatkuvuuskohdat, esimerkiksi ruhjevyöhykkeet vaikuttavat magneettikenttään.
  • Käytetään muun muassa laajojen kalliorakenteiden, esimerkiksi vesitunnelien suunnittelussa ja malmin etsinnässä.

    Sähkömagneettinen mittaus
  • Sähkönjohtavuuden mittauksissa saadaan tärkeää tietoa maa- ja kallioperän rakenteista. Esimerkiksi mustaliuskeet, savikot ja kosteikot johtava sähköä ympäristöään paremmin. Myös suolaiset liuokset, kuten merivesi ovat hyviä sähkönjohteita.
  • Käytetään muun muassa kaatopaikkojen valvontaan, merijään paksuuden mittaamiseen ja turvekerrosten paksuuden arviointiin.

    Radiometrinen mittaus
  • Luonnon mineraalien tai ihmisen toiminnan aiheuttamasta säteilystä mitataan radioaktiivisen kaliumin, uraanin ja thoriumin osuus.
  • Käytetään muun muassa lumen vesiarvomittauksissa ja ydinlaskeuman havainnoinnissa.