(Julkaistu Kymenlaakson Yrittäjälehdessä 7/2003, teksti: Aki Ilmanen)
Juhannuksena TansaniaanUtin Lento Oy operoi toista Suomen kahdesta geologisiin tutkimuslentoihin varustetusta koneesta. Yhteistyö Geologian Tutkimuskeskuksen (GTK) kanssa on vienyt uttilaiset kansainvälisiin projekteihin, joista seuraava käynnistyy Tansaniassa juhannuksen tienoilla. Toimitusjohtaja Jussi Sistosen mukaan ohjelmassa on matalalentoja, joilla tutkitaan maankuoren ominaisuuksia ja etsitään malmeja.4-5 kuukauden projekti on jatkumoa Utin Lennon kansainvälisten tehtävien sarjalle. 1990-luvulla yhtiö lensi aluekuvausoperaatioita yhdyskuntasuunnittelua varten Skandinaviassa, Baltiassa sekä Aasiassa Thaimaassa, Laosissa, Kambodzassa ja Nepalissa. Sittemmin geologisia tutkimuslentoja on tehty myös Ruotsissa, Saksassa, Irlannissa, Turkissa, Portugalissa ja Espanjassa. Seuraavana on vuorossa siis toiminnan laajentaminen Afrikkaan, Tansaniaan. Ensimmäiset ulkomaanprojektit olivat aluekuvaustehtäviä, mutta vuodesta 1998 lähtien Utin Lento Oy on keskittynyt geofysikaalisiin tutkimuslentoihin. Ne suoritetaan yrityksen omistamalla Cessna Caravan I –potkuriturbiinikoneella, jonka GTK on varustellut tehtävää varten. - Me olemme lento-operaattori. Itse mittauksiin liittyvät laitteet ja osaaminen tulevat GTK:lta selventää Sistonen työnjaosta. Kansainvälisissä tehtävissä Cessna Caravan I on osoittautunut kilpailukykyiseksi. Yksimoottorisena potkuriturbiinikoneena sen käyttökustannukset ovat noin 30 % kaksimoottorisia pienemmät. Kiinteä laskuteline antaa mahdollisuuden laskeutua huonokuntoisille ja jopa päällystämättömille kentille. Se voi osoittautua tarpeelliseksi ominaisuudeksi myös seuraavassa kohteessa Tansaniassa. Geofysikaaliset tutkimuslennot Geofysikaalisissa tutkimuksissa pyritään saamaan tietoa maankuoren ylimpien osien fysikaalisista ominaisuuksista. Lentomittauksissa, jotka ovat nopeampia ja edullisempia kuin maan pinnalla tehdyt tutkimukset, kysymykseen tulevat magneettiset, sähkömagneettiset ja radioaktiivisen säteilyn mittaukset. Tulosten perusteella geofyysikot pystyvät määrittelemään hyvinkin tarkasti, minkä tyyppisiä aineyhdistelmiä maankuoressa voi olla. - Tutkimukset edellyttävät erittäin tarkkaa lentämistä, eikä autopilottia voi käyttää. Koneessa on aina kaksi lentäjää, joista toinen keskittyy oikean linjan pitämiseen ja toinen tähystää maastoa voimalinjojen, mastojen, lintujen ym. esteiden välttämiseksi. Lentokorkeus on 30 metriä ja linjaväli 200 m. Neljän tunnin lennolla pystytään lentämään 800-900 linjakilometriä, Sistonen kertoo. Hänen tapaansa osa yhtiön lentäjistä ja mekaanikoista on saanut vankan koulutuksen ilmavoimissa, osa taas on siviililentokoulutuksen saaneita ja tehtäviin koulutettuja ohjaajia. Projektit voivat olla hyvinkin mittavia. Esimerkiksi Ruotsin kartoittaminen 1998 edellytti 25.000 linjakilometrin lentämistä. Aasiassa Mekong-projektin puitteissa taas kartoitettiin Mekong-jokea Kiinan rajalta Vietnamiin asti. Jussi Sistonen uskoo, että maailmalla tulee riittämään töitä jatkossakin. - Geologiset mittauslennot kehitettiin malmien etsintään, mutta menetelmällä saadaan selville myös kallioiden ja soiden rakenteet, pystytään paikantamaan öljy- ja kaasuesiintymät ja tutkimaan maankuoren sisällä (pohjavedessä) olevia epäpuhtauksia ja saasteita, hän perustelee ja toivoo, että pään avaaminen nyt Afrikkaan poikisi sielläkin lisää projekteja. Kiinnostava markkinasektori on vanhojen kaivos-, teollisuus- ja varuskunta-alueiden saastuneiden maaperien ympäristötutkimukset. Entisen Itä-Saksan alueella Zwickaussa lähellä Tshekin rajaa toteutetun EU:n rahoittaman pilottikokeilun tulokset olivat positiivisia. Laitteisto osoitti toimivuutensa projektissa, jonka toteutti yhteistyössä neljä yritystä ja tutkimuslaitosta eri puolilta Eurooppaa. GTK vastasi tutkimusten koordinoinnista, tulosten kokoamisesta ja analysoinnista, Utin Lento sopimuksesta EU:n kanssa. Menestyksestään huolimatta maailmanlaajuisesti suomalaiset (GTK yhdessä Utin Lennon ja toista konetta operoivan Finnair Cargon kanssa) ovat pieni tekijä. Ala on kansainvälisesti keskittynyt, mutta GTK:n huippuosaaminen on pitänyt suomalaiset kuvioissa mukana. GTK aloitti geologiset tutkimuslennot jo 1951 yhtenä ensimmäisten joukossa maailmassa. Matalalennot tulivat mukaan 1972. Utin Lento Oy Utin Lento Oy perustettiin 1989 harjoittamaan lentokoulutusta ja muuta pienkonetoimintaa. Ilmavoimissa uran tehnyt Jussi Sistonen tuli yhtiöön 1991 ja toi mukanaan kartoituslentotoiminnan. Yhteistyö GTK:n kanssa ja geologiset tutkimuslennot aloitettiin 1998. Kaikkiaan neljää konetta operoivan yhtiön päätoimialana ovat geologiset tutkimuslennot, mutta lisäksi se palvelee puolustusvoimia pudottamalla laskuvarjohyppääjiä, suorittamalla partioiden huoltolentoja ja lentämällä ilmantorjuntajoukkojen maalilentoja. Kolmas tukijalka on riistanhoitolennoissa. Ne pitävät sisällään hirvenlaskentalentoja ja 100.000 rabiesrokotteen tiputtamisen syksyisin itärajalle maa- ja metsätalousministeriön eläinlääkintäosaston toimeksiannosta. |