(Julkaistu Kouvolan Sanomissa 26.1.2005, teksti: Tapio Lainesalo)

Valkealan hirvikanta pysynyt vakaana

Tämän talven lentolaskennassa hirviä löytyi 297. Hirvet eivät viihdy Repoveden kansallispuistossa, koska sen vanhoissa metsissä ei ole tarpeeksi syötävää.

Nelipaikkainen Cessna-lentokone pärähtää käyntiin Utin Lennon lentokonehallin edessä Utin lentokentällä. Jussi Sistonen, Viljo Sihvola ja Kalle Savolahti panevat kuulokkeet korville ja kiristävät turvavyöt. Koneen pilottina oleva Jussi Sistonen nostaa peukalon ylös, ja kone alkaa rullata kiitoradan päähän.

Pienen Cessnan moottorin kierrokset kasvavat ja kone nytkähtää eteenpäin. Kiihdytyksen jälkeen sen laskutelineiden pyörät irtoavat kiitoradan pinnasta. Kone nousee 150 metriin. Ei mene kuin kissan aivastus, kun ollaan Valkealan Tirvan yläpuolella. Viljo Sihvola ja Kalle Savolahti tähyilevät tarkasti koneen sivuikkunoista ulos. Pian Savolahti huomaa kaksi mustaa möykkyä pellon laidassa.
- Kaksi hirveä. Emä ja vasa, toteaa Kalle Savolahti ja kirjaa hirvet ylös.

Kahdessa päivässä Jussi Sistosen ohjaama Cessna sahaa 500 metriä leveitä kaistaleita edes takaisin viiden tunnin ajan. Kalle Savolahti ja Viljo Sihvola tarkkailevat herkeämättä maastoa ja panevat löytämänsä hirvet muistiin. Valkealan hirvien lentolaskenta on ohi kahdessa päivässä. Ilmassa kolmikko oli yhteensä 10 tuntia.
- Löysimme 297 hirveä Valkealan alueelta. Todellinen kanta on kuitenkin hieman päälle 300, toteaa Kalle Savolahti.

Viljo Sihvola on hirvien lentolaskennan veteraani. Ensimmäisen kerran hän oli kirjaamassa hirviä lentokoneesta vuonna 1975.
- Juuri silloin hirvikanta alkoi nousta jyrkästi, ja se kesti vuosikymmenen vaihteeseen asti. Sen jälkeen kantaa alettiin vähentää. Vuosi 1984 oli suuri kaatovuosi. Silloin Valkealan hirvien talvikanta oli 500 yksilöä, josta puolet kaadettiin, muistelee Viljo Sihvola.

Vuonna 2004 Valkealaan myönnettiin 123 kaatolupaa. Yhdellä luvalla saa kaataa joko aikuisen tai kaksi vasaa. Nahkurin orsille matkasi yhteensä 169 hirveä.

Valkeala laskee joka vuosi

Viljo Sihvola toimi Valkealan-Kouvolan riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaajana vuodesta 1975 vuoteen 1996 asti. Hän ei ollut kertaakaan hirvilennoilta pois niiden vuosien aikana.
- Valkealaa on pidettävä hyvänä esimerkkinä, koska täällä hirvet lasketaan joka vuosi. Kuntaseitsikon muut kunnat eivät niin toimi, selvittää Viljo Sihvola.

Maa- ja metsätalousministeriön suosituksen mukaan hirviä saisi olla enimmillään 2,5 yksilöä hehtaaria kohden.
- Valkealassa hirviä on yli kolme tuhatta hehtaaria kohden eli niitä on vieläkin liikaa. Lisäksi hirvet eivät jakaudu tasaisesti 90 000 hehtaarin alueella. Esimerkiksi Repoveden kansallispuistosta ei hirviä löytynyt. Ne eivät viihdy siellä, koska vanhassa metsässä ei ole tarpeeksi syötävää, kertoo Kalle Savolahti.

Ruoka syöty loppuun

Valkealan parhaimmat hirviseudut ovat Mikkelintien ja Lappeenrannantien välissä lähellä Luumäen rajaa. Hirvistä tyhjä alue löytyy Repoveden lisäksi Valkealan kirkonkylän, Selänpään ja Voikkaan muodostamasta kolmiosta.
- Siellä ei ole enää hirville sopivia laidunmaita. Eläimet ovat syöneet sieltä ruoan loppuun, toteaa Kalle Savolahti.

Utin Lento hoitaa yksin Kaakkois-Suomen alueella tehtävät hirvien lentolaskennat.
- Lentotunteja niistä kertyy vuosittain 50 - 100, kertoo Utin Lennon toimitusjohtaja Jussi Sistonen.

Utin Lento lähettää laskun lentolaskennasta paikalliselle riistanhoitoyhdistykselle.
- Viime kädessä sen maksavat metsästysseurat ja niiden jäsenet, tietää Jussi Sistonen.

Hirvien talvikannan lentolaskenta kuuluu tärkeänä osana riistanhoitoon. Hirviä lasketaan myös jalkapartiossa.
- Kun laskennat ynnätään ja niitä vertaillaan keskenään, päästää jokseenkin samoihin lukuihin. Niistä saatavien tietojen perusteella myönnetään hirvien kaatoluvat, kertoo Kalle Savolahti.

Levolla. Hirvinaaras ja vasa ovat päivälevolla taimikon laidassa. Hirvet
erottuvat hyvin valkoista hankea vasten.

 

Suunnitelma. Viljo Sihvola (vas.), Kalle Savolahti ja Jussi Sistonen käyvät
päivän lentoreitit läpi ennen ilmaan nousemista.